Kotitalouksia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2035 mennessä. 2000-luvulla suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on keskimäärin ollut 10 hiilitonnia. Keinot liittyvät ruoan kulutukseen, asumiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden kulutukseen.
Kohtuullisuus on kaiken kuluttamisen lähtökohta. Se on ensisijainen jokaisen ihmisen keino torjua ilmastonmuutosta, erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.
Asutaan ekologisesti
Asumisen ekologisissa ratkaisuissa on Salon mukaan kolme reittiä: asuntojen koko, tilojen energiankulutus ja käytetyn energian päästöintensiivisyys. Myös rakentamisesta syntyy päästöjä ja kuluu luonnonvaroja.
– Elämisen ja asumisen valinnoilla vaikutamme ympäristöömme. Asuntojen muunneltavuus ja asunnon koko elämäntilanteen mukaan. Lapsiperheen tilantarve on eri kuin eläkeläisen. Vapaa-ajan asunnon vuokraaminen, jos oma asunnon käyttöaste on alhainen. Talotekniikalla säädetään tilojen lämmitystä kohtuulliseksi, Salo listaa.
Kohtuullisuus on kaiken kuluttamisen lähtökohta.
Vapaa-ajan asuntojen varustetasot ovat nousseet. Talotekniikka vaatii tilan lämpimänä pitoa, oli se käytössä tai ei. Tuovatko led-valojen säästöt valaistukseen lisäkäyttöä, jos valaistustarvetta laajennetaankin piha-alueelle? Luonnonvarojen kuormittavuutta voidaan laskea kohtuullistamalla asumisen ja ympäristön kokonaiskulutusta vaikkapa teknologialla: ilmalämpöpumpuilla tai laskemalla lämmitystä. Taloudellinen ajattelu tuo säästöjä.
Asukkaan valinnat
Jokainen ihminen voi omilla elämisen valinnoillaan tehdä ilmastotekoja. Energian kallistustuessa olemme selkä seinää vasten maksettavasta energiasta.
– Käyttöveden lämmitys muodostaa 17 prosenttia kotitalouksien energian käytöstä mukaan lukien kodin lämmityksen ja sähkönkäytön. Lämpimän käyttöveden vaikutusta ei välttämättä ajatella, varsinkaan taloyhtiössä asuessa, jos käytössä ei ole erillistä kulutukseen perustuvaa vesimittaria. Kulutusperusteinen laskutus on oikeudenmukaisempi ja kannustaa veden säästämiseen, Salo arvioi.
Sisälämpötilojen laskeminen, ikkunoiden tiivistäminen ja vaatetuksen lisääminen sisätiloissa ovat helppoja ratkaisuja energiansäästössä. Tuntikohtainen sähkön hintatieto auttaa ajoittamaan kulutusta halvimpaan hetkeen pyykätessä, lämminvesivaraajan lämmittämisessä tai sähköautojen latauksessa. Kulutuspiikkien tasoittaminen on hyödyllistä myös ilmaston näkökulmasta. Se vähentää tarvetta käyttää hiili-intensiivisempiä tuotantolaitoksia.
Kestävän asumisen vastuunkantajat
Salon mukaan me kaikki olemme vastuussa tulevaisuuden hyvästä asuinympäristöstä. Asukkaat viisailla asumisen valinnoilla omassa kodissa ja taloyhtiöissään sekä yhteiskunta lainsäädännöllään ja kaavoituksen ohjauksellaan: mihin rakennetaan ja miten, pohditaanko korjausrakentamisen merkitystä, ja mitä osia rakennuksista voidaan uudelleenkäyttää?
Vastuullinen rakennuttaja ymmärtää asuinympäristön terveenä kokonaisuutena: vihreän ympäristön välttämättömyyden, asumisen lähellä olevat arkiset asiat, kuten kaupat ja koulut sekä rakennuksien yhteistilat asukkaiden kokoontumiseen keittiöllä ja kuntosalilla. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Sähköiset yhteiskäyttöautot maaseudulla ja kaupungissa palvelevat koko yhteisöä. Ratkaisuja on yhtä paljon kuin on tahtoa.